maanantai 21. toukokuuta 2012
Tove Jansson - Kuvanveistäjän tytär
Tove Janssonin kirjoittama Kuvanveistäjän tytär on kirjoittajan omaelämänkerta. Kirja koostuu novelleista. Se on ilmestynyt vuonna 1986. Kirjan on suomentanut Kristiina Kivivuori ja kustantaja on WSOY.
Kertojan puhetyylistä ja ajatuksista käy ilmi, että hän on lapsi. Kirjassa on käytetty luonnekuvauksia henkilöistä. Esimerkki kohdasta, jossa kertoja kuvaa Annan tukkaa “Annan tukka kasvoi kuin paksu ja mehevä ruoho, se oli lyhyeksi leikattu ja roikkui vähän miten sattui ja oli niin elävä että se rätisi”. Kertojan ajatukset ja puheet ovat hyvin lapsenmielisiä. Tietysti, kun tarinaa käydään läpi siitä näkökulmasta. Kertoja kuvailee suhdettaan vanhempiinsa, sillä että kertoo rakastavansa heitä. Hän viettää paljon aikaansa isänsä kanssa.
Tapahtumapaikat sijoittuvat paljon perheen mökille sekä sen ympäristöön. Jonkin verran tapahtumia kuvataan merellä. Miljöötä kuvataan myös hyvin. Kerrotaan miten pimeys ja hämäryys laskeutuukaan ja kuinka merellä vesi nousee ja tulee myrsky.
Aikaisemmin on jo tullut ilmi, että kertojana minäkertoja ja se on lapsi. Tarinaa kerrotaan lapsen näkökulmasta. Tekstissä on mielestäni kohtia joita on helppo tulkita, mutta myös sellaisia mitä ei. Kertoja on hyvin eläytyvä, koska hän tiesi muista henkilöistä ja heidän tunteistaan. Kertoja on epäluotettava, koska lapsen ajatusmaailma on erilainen kuin esimerkiksi aikuisen ja he kiinnittävät eri asioihin huomioita, mikä vaikuttaa tarinan luotettavuuteen. Kertoja on näkyvässä roolissa, koska hän kertoo tapahtuma paikasta ja kuvailee sitä, nimeää tarinan henkilöitä, määrittelee heidän luonteitaan ja raportoi sellaista mitä välttämättä henkilöt eivät sano. Kertoja pystyy aistimaan esimerkiksi isän kasvoilta, että hän on iloinen.
Tarina etenee sopivaa vauhtia eteenpäin. Asioita ei käsitellä liian hitaasti, mutta ei myöskään liian nopeasti. Kertomus alkaa keväästä ja päättyy jouluun.
Teemaksi sopisi mielestäni lapsuus, sillä tämä teos kuvaa mukavalla tavalla lapsuutta joka sisältää niin ilonhetkiä sekä pelokkuutta.
Kertojan puhetyylistä ja ajatuksista käy ilmi, että hän on lapsi. Kirjassa on käytetty luonnekuvauksia henkilöistä. Esimerkki kohdasta, jossa kertoja kuvaa Annan tukkaa “Annan tukka kasvoi kuin paksu ja mehevä ruoho, se oli lyhyeksi leikattu ja roikkui vähän miten sattui ja oli niin elävä että se rätisi”. Kertojan ajatukset ja puheet ovat hyvin lapsenmielisiä. Tietysti, kun tarinaa käydään läpi siitä näkökulmasta. Kertoja kuvailee suhdettaan vanhempiinsa, sillä että kertoo rakastavansa heitä. Hän viettää paljon aikaansa isänsä kanssa.
Tapahtumapaikat sijoittuvat paljon perheen mökille sekä sen ympäristöön. Jonkin verran tapahtumia kuvataan merellä. Miljöötä kuvataan myös hyvin. Kerrotaan miten pimeys ja hämäryys laskeutuukaan ja kuinka merellä vesi nousee ja tulee myrsky.
Aikaisemmin on jo tullut ilmi, että kertojana minäkertoja ja se on lapsi. Tarinaa kerrotaan lapsen näkökulmasta. Tekstissä on mielestäni kohtia joita on helppo tulkita, mutta myös sellaisia mitä ei. Kertoja on hyvin eläytyvä, koska hän tiesi muista henkilöistä ja heidän tunteistaan. Kertoja on epäluotettava, koska lapsen ajatusmaailma on erilainen kuin esimerkiksi aikuisen ja he kiinnittävät eri asioihin huomioita, mikä vaikuttaa tarinan luotettavuuteen. Kertoja on näkyvässä roolissa, koska hän kertoo tapahtuma paikasta ja kuvailee sitä, nimeää tarinan henkilöitä, määrittelee heidän luonteitaan ja raportoi sellaista mitä välttämättä henkilöt eivät sano. Kertoja pystyy aistimaan esimerkiksi isän kasvoilta, että hän on iloinen.
Tarina etenee sopivaa vauhtia eteenpäin. Asioita ei käsitellä liian hitaasti, mutta ei myöskään liian nopeasti. Kertomus alkaa keväästä ja päättyy jouluun.
Teemaksi sopisi mielestäni lapsuus, sillä tämä teos kuvaa mukavalla tavalla lapsuutta joka sisältää niin ilonhetkiä sekä pelokkuutta.
maanantai 14. toukokuuta 2012
Tomi Kontio - Delta
Tomi Kontion viides runokokoelma on nimeltään Delta. Kokoelma on ilmestynyt vuonna 2008 ja kustantajana on Teos Helsinki.
Runokokoelmassa on yhteensä 39 runoa. Jokainen niistä on aina yhdellä sivulla, paria runoa lukuunottamatta. Runojen otsikot löytyvät vasta kirjan takana olevasta sisällysluettelosta. Osa runoista on jaettu hienosti säkeistöihin ja osa taas on kirjoitettu yhteenputkeen.
Runoissa Kontio on käyttänyt paljon toistoja. Esimerkiksi runossa "Tiedät että se on siellä" sana tiedät toistuu viisi kertaa. Samassa runossa myös "liikkuu" toistuu kolme kertaa yhden säkeistön aikana. Lisäksi vielä "tähän" sana toistuu neljä kertaa.
Riimittelyjä esiintyy jonkinverran, mutta se ei ole niin yleistä.
Teoksen nimeä Delta on käytetty myös runoissa. Deltalla on monta merkitystä. Luonnontieteessä se tarkoittaa muutosta sekä jokien suistoa ja ruotsinkielessä delta tarkoittaa osallistua, ottaa osaa. Delta sanan merkitystä tässä kyseisessä teoksessa käsiteltiin eräässä arvostelussa. Siinä kirjoitettiin seuraavanlaisesti:
Runokokoelmassa on yhteensä 39 runoa. Jokainen niistä on aina yhdellä sivulla, paria runoa lukuunottamatta. Runojen otsikot löytyvät vasta kirjan takana olevasta sisällysluettelosta. Osa runoista on jaettu hienosti säkeistöihin ja osa taas on kirjoitettu yhteenputkeen.
Runoissa Kontio on käyttänyt paljon toistoja. Esimerkiksi runossa "Tiedät että se on siellä" sana tiedät toistuu viisi kertaa. Samassa runossa myös "liikkuu" toistuu kolme kertaa yhden säkeistön aikana. Lisäksi vielä "tähän" sana toistuu neljä kertaa.
Riimittelyjä esiintyy jonkinverran, mutta se ei ole niin yleistä.
Teoksen nimeä Delta on käytetty myös runoissa. Deltalla on monta merkitystä. Luonnontieteessä se tarkoittaa muutosta sekä jokien suistoa ja ruotsinkielessä delta tarkoittaa osallistua, ottaa osaa. Delta sanan merkitystä tässä kyseisessä teoksessa käsiteltiin eräässä arvostelussa. Siinä kirjoitettiin seuraavanlaisesti:
"Ajattelen, että juuri
osallistumista Kontio kuvaa. Sillä mitä muuta on ihmisen elämä tai sen
kuvaaminen kuin osallistumista maailmaan? "
Tässä vielä suora lainaus runon Taivaalle on jähmettynyt viimeisestä säkeistöstä.
"minne virtaavat oksien joet,
minne muisto, suisto, delta
i sorgen"
Mielestäni runot olivat surumielisä ja niitä oli vaikea ymmärtää. Myös molemmissa arvosteluissa nämä kaksi asiaa nousivat eniten esille. Teemaksi sopisi elämän synkkyys. Monissa runoissa puhuttiin kuolemasta ja yksinäisyydestä.
Olisin luullut takakannen perusteella, että rakkaudesta ja lapsuudesta sekä muistoista Kontio olisi kirjoittanut paljon iloisemmin asiat, mutta synkkyys olikin hänen tapansa tuoda nämä asiat esille.
Olisin luullut takakannen perusteella, että rakkaudesta ja lapsuudesta sekä muistoista Kontio olisi kirjoittanut paljon iloisemmin asiat, mutta synkkyys olikin hänen tapansa tuoda nämä asiat esille.
perjantai 4. toukokuuta 2012
runo lauluista
Tahdon oikeesti olla sinun enkä vain leikisti rakastaa
Kaipuuni nousee siivilleen kuka keksi rakkauden?
Tää yö nyt ollaan vaan ja hengaillaan
Tunnetko sykkeen sydämmeni?
Tunnetko värinän huulillani?
Otin tietoisen riskin kun hairahdin
Olin vanha nainen hunningolla.
Finlanders - Oikeesti
Kaija Koo - Kuka keksi rakkauden
Kirka - Hengaillaan
Pelle Miljoona & 1980 - Tahdon rakastella sinua
Erin - Vanha nainen hunningolla
Kaipuuni nousee siivilleen kuka keksi rakkauden?
Tää yö nyt ollaan vaan ja hengaillaan
Tunnetko sykkeen sydämmeni?
Tunnetko värinän huulillani?
Otin tietoisen riskin kun hairahdin
Olin vanha nainen hunningolla.
Finlanders - Oikeesti
Kaija Koo - Kuka keksi rakkauden
Kirka - Hengaillaan
Pelle Miljoona & 1980 - Tahdon rakastella sinua
Erin - Vanha nainen hunningolla
sanomalehtiruno
"kevätmuutto
takatalven linnut ovat rakentamassa poikasia
olemme pääskyjä ehkä sama lintujärjestö
odotellaan kerttujen saapumista"
sunnuntai 29. huhtikuuta 2012
onneton ja onnellinen
Jos sinä olet vihainen onko hän iloinen. Jos sinä olet köyhä onko hän rikas. Jos sinä olet petetty onko hän rakastettu. Jos sinä olet sairas onko hän terve. Jos sinä olet onneton onko hän onnellinen.
tiistai 17. huhtikuuta 2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)